Eteisvärinä
Eteisvärinässä eli flimmerissä sydämen syke on epäsäännöllinen, mikä estää veren pumppaantumisen normaalisti. Vaikka sydän kestäisi eteisvärinän, se lisää riskiä veritulppiin ja aivohalvaukseen. Suomessa on arviolta noin 230 000 eteisvärinäpotilasta ja riski sairastumiseen lisääntyy ikääntymisen myötä [1].
Eteisvärinän havaitseminen ja hoitaminen ajoissa on tärkeää, mutta osalla eteisvärinä voi olla piilevää. Eteisvärinän riski kasvaa, jos on muita sairauksia kuten korkea verenpaine, diabetes, sydämen vajaatoiminta tai muu sydän- ja verisuonitauti.
Eteisvärinää voi sairastaa pysyvänä (ts. krooninen eteisvärinä), jolloin eteisvärinä on jatkuvaa. Eteisvärinä voi tulla myös kohtauksina, jolloin se häviää itsestään tai hoidon avulla.
Eteisvärinän kanssa eläminen voi olla sekä vaikeaa että rajoittavaa, jos elää jatkuvasti uuden kohtauksen pelossa. On myös tärkeää tietää, että eteisvärinä lisää riskiä aivohalvaukseen. Nykyään eteisvärinän hoitoon on olemassa hyviä hoitovaihtoehtoja ja paljon tietoa siitä, miten riskiä veritulppiin ja aivohalvaukseen sairastumiseen voidaan vähentää.
Keskustele lääkärisi kanssa sinulla sopivista hoitovaihtoehdoista – ja miten voit terveellisiä elämäntapoja noudattamalla elää pidempään ja terveemmin.
Sydänliitosta saat lisätietoa sydän- ja verisuonisairauksista ja niihin liittyvästä kehityksestä.
Opi lisää veritulpista
Jos olet itse potilas tai potilaan perheenjäsen ja haluat oppia lisää eteisvärinästä ja laskimoveritulpista, tutustu verkossa olevaan takaisintahtiin.fi -sivustoomme. Siellä voit interaktiivisen sydän- ja laskimoverenkierron mallin avulla katsoa tarkemmin sydämen sisään ja sydämeen eteisvärinän aikana. Voit lukea lisää veritulpan muodostumisesta ja sen komplikaatioista, kuinka se todetaan ja kuinka sitä hoidetaan.